Majka Nurminen

Cokis-mainoksessa aurinko paistaa, rantaelämän ruskeiksi paahtamat supermallit nojailevat punaisen Porschen kylkeen ja hymyilevät hohtavan valkeilla hampaillaan. He elävät saavuttamatonta paratiisiutopiaa, josta sinäkin, talven riuduttama suomalainen, varmasti haluat osasi. Tunnelma on niin kuuma, että nyt tarvitaan viilennystä: palmut huojuvat persikkaista taivasta vasten, söpö poika iskee sinulle silmää ja napsauttaa auki purkin viileää, kuohuvaa Coca-Colaa. Enjoy! Mutta kun kamera sammuu, paratiisi katoaa. Älä mene. Älä jätä minua tähän mustaan tyhjyyteeeeen!  haluaisit huutaa, mutta et jaksa. Näit, koit, ehkä voititkin, mut silti tuntuu ontolta. Miksiköhän? Hedonismin kulttuuri – kaikki on täällä kaupan, jopa sinä! Kapitalistisessa ajassamme vallitsee hedonismin kulttuuri. Kaikki on kaupan. Tavarahysterian lisäksi, hänelle, jolla on jo kaikkea on tarjolla terapioita, henkisyysvalmennusta ja life coatchingia ihan joka makuun, tyyliin ja kengänkokoon sopivasti. Brändää itsesi. O...

Viime viikko oli minulle yhtä aikaa kaunis ja kuumeinen, kirjaimellisesti. Flunssan keskellä juhlin täällä Viialan kodissani sydän täynnä iloa, sillä Akaa Pride pääsee vihdoin tekemään yhteistyötä seurakunnan kanssa ja järjestämään sateenkaarimessun torijuhlan yhteydessä 11.7. Tämä on sellainen hetki, jota on odotettu kovin hartaasti ja pitkään. Taistelu on ollut myrskyisää, vastustus näkyvää ja äänekästä, mutta suunta on siis viimein muuttumassa. Akaassa on vuosia käyty kamppailua siitä, onko sateenkaariväellä oikeus Jumalaan, uskoon, läsnäoloon ja näkyvyyteen kirkossa. Moni meistä sateenkaarevista tietää, miltä tuntuu seistä kirkon ovella matkalla vaikkapa kummilapsensa konfirmaatioon ja miettiä, onko sisään astuminen ylipäätään turvallista. Onko Jumalan rakkaus todella kaikkia varten, myös meitä? Varsinkin, kun osa maamme kärkipoliitikoista ja kirkkoväestä on saarnannut enimmät elämämme päivät varsin kovaäänisesti, ettei näin ole.               ...

Moi ihanat! Juon aamukahvia ja jaloissani hyrisee pyhä birmamme Kreivi. Elämä on tänään kaunis. Kaikilla näin ei ole. Juuri tänään jossain päin Suomea yksinhuoltaja herää kurkkukipuun ja kuumeeseen. Hän tietää jo ennen kuin avaa silmänsä, ettei tänäänkään olisi varaa sairastaa. Ruokakaappi on puolityhjä, tilillä on 7,40 euroa ja seuraava maksupäivä on vasta viikon päässä. Lapsille pitäisi keksiä aamupala, päivällinen ja huomisellekin jotain. Hän laskee mielessään, voiko pyytää apua keneltäkään, vai pitääkö taas venyttää luottorajaa, jota ei oikeastaan enää ole. Toisaalla maassamme työtön mies istuu keittiönpöydän ääressä ja tuijottaa päätöstä, joka kertoo karenssista. Yksi väärin ymmärretty velvoite, yksi myöhästynyt ilmoitus ja nyt hänellä ei ole tuloja lainkaan. Hän miettii, miten maksaa vuokran, miten selittää tilanteen lapsilleen, miten selvitä seuraavat viikot. Hän ei ole siis laiska eikä hän ole välinpitämätön. Hän on vain ihminen, joka putoaa kovaa vauhtia joustamattoman järjes...

Työelämä muuttuu kuin vuodenajat tällä hetkellä täällä Suomessa : välillä suo aurinko loistettaan. On elo yhtä kirkasta lupausta vain, paljon mielenkiintoisia töitä ja tilauksia enemmän kuin voi ottaa vastaan. Välillä paastoillaan kuukausikaupalla, taistellaan päälle vyöryvää masennusta vastaan ja kuunnellaan syystalven pimeyden loputonta, raskasta loitsua. Taiteilijana, pedagogina ja kulttuurialan työntekijänä elän työni rytmissä. Tämä työ, se ei aina tunne selkeitä rajoja. Työni on minulle kutsumus, mutta myös semmoinen yllättävä voima, joka voi kuluttaa hengiltä, jos en kuuntele oman jaksamiseni rajoja. Työhyvinvointi ei ole minulle vain työelämän termi, vaan elävää olemisen ja arjen kudosta, jossa hengitys, rytmi, lepo ja luovuus kietoutuvat toisiinsa, miten milloinkin.                                 Puolisoni Voima nappasi tämän kuvan  Tampere-talon artistipukkarista Pohdin seuraavaksi taiteilija...

Villistä vallasta joulurauhaan “Missä on rakkautta, siellä ei ole vallanhalua; ja missä on vallanhalua, siellä ei ole rakkautta.” — C. G. Jung Vallan vaikutuksia on tutkittu sosiaalipsykologiassa, neurotieteessä ja käyttäytymistieteissä jo vuosikymmeniä. Yksi löydös toistuu kuitenkin yli tieteenalojen: valta tunnetusti muuttaa ihmisen tapaa havainnoida maailmaa. Valta itsessään ei ole sieluamme turmelevaa voima, mutta hermoston prioriteetteja se kyllä muokkaa. Neurotieteilijät kertovat, että valta vähentää aivojen peilisolujärjestelmän aktivaatiota. Se siis passivoi juuri sitä hermoverkkoa, jonka avulla tunnistamme toisen tunteet ja keholliset vihjeet, asennot, äänenpainot ja sanattamankin ilmaisun. Sosiaalipsykologi Dacher Keltner kuvaa tätä ilmiötä näkökulman kaventumiseksi.suom.putkinäkö. Valta lisää hienosti toimijuutta ja rohkeutta, mutta varjopuolena se heikentää kykyä asettua toisen asemaan. Filosofi Hannah Arendt kirjoittaa osuvasti, että vallan väärinkäytön alku ei ole ollenka...

“Leikki on lapsen kieli, ilo on hänen sydämensä perussävel. Kun maailma kuuntelee lasta herkin korvin,  lohduttaa, kantaa ja turhat pelot pois keinuttaa lapsi kasvaa rohkeaksi.” Torstaina 20.11.2025 saamme juhlia Lasten oikeuksien päivää musiikin ja yhdessäolon merkeissä Tampereella. Päivä muistuttaa meitä jokaista siitä, kuinka tärkeää on tukea ihmisen kasvua, kuunnella ja kannustaa, antaa tilaa leikille, kiukulle ja rosoille. Antaa aikaa oppia, kasvaa omanlaisenaan. Vaikka varsi mutkalla, solmulla ja kippuralla, mutta silti ylöspäin, isoksi asti. Jokainen lapsi on hyvä juuri sellaisena kuin on. Jokainen ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi. Jokaisen tarina on ainutlaatuinen, mutta jokainen tarvitsee meiltä aikuisilta kaiken mahdollisen rakkauden ja tuen . Lasten oikeudet ja mitä ne tarkoittavat arjessa • Oikeus elämään ja kehitykseen Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa turvassa ja saada tarvitsemansa hoiva. Tämä tarkoittaa, että yhteiskunnan on huolehdittava terveydenhuollosta,...