Siirry pääsisältöön

Cokis-mainosparatiisi ja kapitalismin helvetti



Cokis-mainoksessa aurinko paistaa, rantaelämän ruskeiksi paahtamat supermallit nojailevat punaisen Porschen kylkeen ja hymyilevät hohtavan valkeilla hampaillaan. He elävät saavuttamatonta paratiisiutopiaa, josta sinäkin, talven riuduttama suomalainen, varmasti haluat osasi. Tunnelma on niin kuuma, että nyt tarvitaan viilennystä: palmut huojuvat persikkaista taivasta vasten, söpö poika iskee sinulle silmää ja napsauttaa auki purkin viileää, kuohuvaa Coca-Colaa. Enjoy!


Mutta kun kamera sammuu, paratiisi katoaa. Älä mene. Älä jätä minua tähän mustaan tyhjyyteeeeen! haluaisit huutaa, mutta et jaksa. Näit, koit, ehkä voititkin, mut silti tuntuu ontolta. Miksiköhän?




Hedonismin kulttuuri – kaikki on täällä kaupan, jopa sinä!


Kapitalistisessa ajassamme vallitsee hedonismin kulttuuri. Kaikki on kaupan. Tavarahysterian lisäksi, hänelle, jolla on jo kaikkea on tarjolla terapioita, henkisyysvalmennusta ja life coatchingia ihan joka makuun, tyyliin ja kengänkokoon sopivasti.


Brändää itsesi. Optimoi potentiaalisi. Kehity, suorita, verkostoidu. Kasva tai katoa. Jos et kasva, olet epäonnistunut. Jos et suorita, olet laiska. Jos et kuluta, olet näkymätön.


Kapitalismi ei halua sinun olevan onnellinen. Se haluaa sinun olevan tyytymätön, koska tyytymätön kuluttaa lisää ja palvelee koneistoa mukisematta. Ainakaan liikaa.


Ekokriisi – kun rikkaat saastuttavat ja köyhät kuolevat 


Ekokriisi syvenee päivä päivältä ja me rikkaiden- globaalissa mielessä olemme rikkaita, vaikka kuinka kauhistuttavia EU:n tarkkislaisia ollaankin- maiden ihmiset olemme sen polttoaine. Yksikään korkean elintason maa ei ole lähelläkään kestävää ekologista jalanjälkeä. (Statista, 2023) Jos kulutus jatkuu nykyvauhtia, jopa aurinko on burn outissa vuoteen 2450 mennessä ja se sentään on ydinreaktori. Eli melko massiivinen luontokappale Sinuun, tai naapurin Pikeen verrattuna.


Kulutushysteria tuottaa myös valtavasti jätettä, mutta siitä eivät rikkaat länsimaat kärsi. Vuonna 2018:


• USA vei Malesiaan 200 000 tonnia muovijätettä

• Suomi 6 700 tonnia, osan suoraan, osan Saksan kautta (Greenpeace, 2019)


Vuonna 2020 maailmassa syntyi 54 miljoonaa tonnia myrkyllistä elektroniikkajätettä (UNEP, 2021). Jäte kuljetettiin jälleen USA:sta ja Euroopasta Afrikkaan ja Aasiaan paikallisten vaivoiksi.


Ja miten tää on mahdollista, kun vaarallisia jätteitähän ei saisi edes kuljettaa?

Simsalabim! Jätteet on nimetty “käyttökelpoiseksi käytetyksi tavaraksi”. Näin myrkkykuljetukset muuttuvat paperilla harmittomiksi.

Köyhissä maissa, joissa ympäristölainsäädäntö ja työsuojelu ovat heikkoja, homma soljuu kuin vettä vain. Tai vettä ja vettä… paitsi että vesikin  on usein lopulta paikallisille myrkyllistä.

Afrikan monissa osissa länsimaiden (Tanskanen 2023) teollisuusjätteet ovat saastuttaneet vesistöt niin pahasti, ettei niitä voi juoda, eikä niissä voi uidakaan. Myrkkyliete näyttää ja haiskahtaakin kaamealta. Mutta ei hätää! Kapitalismi rakastaa puutetta🩷🩷🩷

Puute synnyttää markkinan.

Ja markkina synnyttää: Ta-daaaa! Pullovesibisneksen.

Kapitalisti taputtaa käsiään ja kutsuu paikalle ystävänsä: pullovesiyrittäjän. Tai ehkä kaikille maistuu viileä, mielialaamme kohottava Cokis.


Puhtaan veden kriisi ja pullovesibisneksen nousu


Puhtaan juomaveden puutteesta kärsivien ihmisten määrä kasvaa viiteen miljardiin vuoteen 2050 mennessä (Scientific American, 2022). Kun kapitalismin peruskujein myrkytimme siis veden, syntyi uusi tuote: puhdas vesi pullossa. (Voi olla myös pinkki pullo, tai ihan lempivärissä jokaiselle)

Yritykset pumppaavat pohjavesiä halvalla, pakkaavat ne muoviin ja myyvät takaisin köyhille ihmisille, joiden omat vesistöt ensin myrkytettiin.


Tämä ei ole mikään hupsista sentään-vahinko. Tämä on liiketoimintamalli.


Ilmastonmuutos, kun paratiisit muuttuvat painajaisiksi


Merenpinnat nousevat. Saarivaltiot hukkuvat. Hurrikaanit repivät kodit hajalle. Vesi ja ruoka loppuvat köyhistä maista. Ja samaan aikaan valkoinen pohjolan mies sairastuu lihavuustauteihin, vetää masennuslääkkeitä, tilaa Sheiniltä silkkikravaatin, selaa Tinderiä ja itkee kurjaa elämäänsä vaimolta salaa vessassa.


“Lihansyönti ehkäisee dementiaa”, kirkui iltapäivälehden lööppi tänäänkin, kun kävin postissa. Tein viime syksynä silloisten vihreiden mussukoiden kanssa valtuustoaloitteen kasvisruoan lisäämisestä puolella kouluissa ja muissa, mutta ehei, mitä hullutusta! 

Vastaanotto meni suurinpiirtein näin: 

- Ultraprosessoitua, *skaa hihhiih, not, ei tänne Akaaseen! 

- Koko aloite valuu soijaa..

Soijaahan voi siis ilmeisesti täällä maalla syödä vasta, kun eläin on ensin syönyt sen, mut

Syökää, syökää toki vain. Kuluttakaa vain. Saastuttakaa vain edelleen.


Mutta tiedoksi, että samalla, kun tapamme tämän luonnon ja tämän maapallon, tapamme itsemme. (Tanskanen 2023)

Ensin talvi ei tulekaan. Mehiläiset katoavat. Tuttu satakieli ei saavu puuhumme laulamaan.


Lintukoto, mutta vain meille


Elämme etuoikeutetussa lintukodossa täällä Suomessa. Meillä on puhdas hengitysilma, puhdas vesi ja Vivaldin neljä vuodenaikaa.

Olemme syntyneet tähän lintukotoon, mutta mitä tekisimme, jos heräisimmekin huomisaamuna jostain päin globaalia etelää?


Olemme ulkoistaneet kasvu- ja kulutushullun hedonismimme seuraukset köyhimmille. Niille toisille, siellä jossain, missä helvetti on jo irti. Missä lapset etsivät jätevuorista aarteita paljain käsin. Missä ei ole toivoa. Ei talouskasvua. Ei kasvua edes aikuiseksi saakka.


Jos


Jos rakastat tätä planeettaa; nurmikkoa paljaiden varpaidesi alla, pehmeän kesätuulen leikkiä hiuksissasi, pikkukaloja rantavedessä ja toivoisit kaiken säilyvän juuri Sinun kaltaisellesi hienolle ihmiselle, joka elää täällä sadan vuoden päästä, sulje tv. Sulje kännykkä. Mene ulos ja kuuntele.


Katso ympärillesi.


Tunnetko surua?

Kaipuuta?

Tunnetko rakkautta?

Kuka sinä olet?

Kuka oikeasti haluaisit olla?


Loppuun palanut, kulutushysterian rattaan osa, jolla on sinun nimesi, mutta ei juuri ilon kipinää jäljellä, toivottomuudesta turta.

Vai olisitko mielummin yhtä totta, tulta ja tappuraa kuin lapsena olit? Kaunis kappale kaikkeutta suorittamatta mitään.

Ehkä haluaisit olla vapaa. Minä ainakin haluan.


Linnunlaulu.

Lapsen syntymä.

Tuoreet mansikat.

Sukellus meriveteen.

Tähdet.


Tieteen ja tekniikan kehitys on monin osin pudottanut Jumalan pois yhtälöstä, mutta siinä hän vieläkin on. Sinussa ja kaikessa, mikä sinua ympäröi.


Halauksin

Majka


Lähteet


Greenpeace. (2019). The recycling myth: Malaysia and the global waste crisis. Greenpeace International.


Tanskanen. (2023) Kapitalismin suuri Illuusio


Scientific American. (2022). Global water scarcity projections. Scientific American.


Statista. (2023). Per capita ecological footprint by country.


UNEP. (2021). Global e-waste monitor. United Nations Environment Programme.




Kommentit