Majka Nurminen

Moi ihanat! Juon aamukahvia ja jaloissani hyrisee pyhä birmamme Kreivi. Elämä on tänään kaunis. Kaikilla näin ei ole. Juuri tänään jossain päin Suomea yksinhuoltaja herää kurkkukipuun ja kuumeeseen. Hän tietää jo ennen kuin avaa silmänsä, ettei tänäänkään olisi varaa sairastaa. Ruokakaappi on puolityhjä, tilillä on 7,40 euroa ja seuraava maksupäivä on vasta viikon päässä. Lapsille pitäisi keksiä aamupala, päivällinen ja huomisellekin jotain. Hän laskee mielessään, voiko pyytää apua keneltäkään, vai pitääkö taas venyttää luottorajaa, jota ei oikeastaan enää ole. Toisaalla maassamme työtön mies istuu keittiönpöydän ääressä ja tuijottaa päätöstä, joka kertoo karenssista. Yksi väärin ymmärretty velvoite, yksi myöhästynyt ilmoitus ja nyt hänellä ei ole tuloja lainkaan. Hän miettii, miten maksaa vuokran, miten selittää tilanteen lapsilleen, miten selvitä seuraavat viikot. Hän ei ole siis laiska eikä hän ole välinpitämätön. Hän on vain ihminen, joka putoaa kovaa vauhtia joustamattoman järjes...

Työelämä muuttuu kuin vuodenajat tällä hetkellä täällä Suomessa : välillä suo aurinko loistettaan. On elo yhtä kirkasta lupausta vain, paljon mielenkiintoisia töitä ja tilauksia enemmän kuin voi ottaa vastaan. Välillä paastoillaan kuukausikaupalla, taistellaan päälle vyöryvää masennusta vastaan ja kuunnellaan syystalven pimeyden loputonta, raskasta loitsua. Taiteilijana, pedagogina ja kulttuurialan työntekijänä elän työni rytmissä. Tämä työ, se ei aina tunne selkeitä rajoja. Työni on minulle kutsumus, mutta myös semmoinen yllättävä voima, joka voi kuluttaa hengiltä, jos en kuuntele oman jaksamiseni rajoja. Työhyvinvointi ei ole minulle vain työelämän termi, vaan elävää olemisen ja arjen kudosta, jossa hengitys, rytmi, lepo ja luovuus kietoutuvat toisiinsa, miten milloinkin.                                 Puolisoni Voima nappasi tämän kuvan  Tampere-talon artistipukkarista Pohdin seuraavaksi taiteilija...

Villistä vallasta joulurauhaan “Missä on rakkautta, siellä ei ole vallanhalua; ja missä on vallanhalua, siellä ei ole rakkautta.” — C. G. Jung Vallan vaikutuksia on tutkittu sosiaalipsykologiassa, neurotieteessä ja käyttäytymistieteissä jo vuosikymmeniä. Yksi löydös toistuu kuitenkin yli tieteenalojen: valta tunnetusti muuttaa ihmisen tapaa havainnoida maailmaa. Valta itsessään ei ole sieluamme turmelevaa voima, mutta hermoston prioriteetteja se kyllä muokkaa. Neurotieteilijät kertovat, että valta vähentää aivojen peilisolujärjestelmän aktivaatiota. Se siis passivoi juuri sitä hermoverkkoa, jonka avulla tunnistamme toisen tunteet ja keholliset vihjeet, asennot, äänenpainot ja sanattamankin ilmaisun. Sosiaalipsykologi Dacher Keltner kuvaa tätä ilmiötä näkökulman kaventumiseksi.suom.putkinäkö. Valta lisää hienosti toimijuutta ja rohkeutta, mutta varjopuolena se heikentää kykyä asettua toisen asemaan. Filosofi Hannah Arendt kirjoittaa osuvasti, että vallan väärinkäytön alku ei ole ollenka...

“Leikki on lapsen kieli, ilo on hänen sydämensä perussävel. Kun maailma kuuntelee lasta herkin korvin,  lohduttaa, kantaa ja turhat pelot pois keinuttaa lapsi kasvaa rohkeaksi.” Torstaina 20.11.2025 saamme juhlia Lasten oikeuksien päivää musiikin ja yhdessäolon merkeissä Tampereella. Päivä muistuttaa meitä jokaista siitä, kuinka tärkeää on tukea ihmisen kasvua, kuunnella ja kannustaa, antaa tilaa leikille, kiukulle ja rosoille. Antaa aikaa oppia, kasvaa omanlaisenaan. Vaikka varsi mutkalla, solmulla ja kippuralla, mutta silti ylöspäin, isoksi asti. Jokainen lapsi on hyvä juuri sellaisena kuin on. Jokainen ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi. Jokaisen tarina on ainutlaatuinen, mutta jokainen tarvitsee meiltä aikuisilta kaiken mahdollisen rakkauden ja tuen . Lasten oikeudet ja mitä ne tarkoittavat arjessa • Oikeus elämään ja kehitykseen Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa turvassa ja saada tarvitsemansa hoiva. Tämä tarkoittaa, että yhteiskunnan on huolehdittava terveydenhuollosta,...

Oi, miten iloisia uutisia sain! Minut on valittu Vihreiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmään! Olen niin iloinen: pääsen osaksi upeaa, vihreää asiantuntijaporukkaa, jonka tehtävänä on edistää oikeudenmukaisempaa, turvallisempaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Työryhmän toimikausi alkaa marraskuussa 2025 ja jatkuu aina lokakuun 2027 loppuun. Edessämme on siis kaksi vuotta vaikuttavaa, merkityksellistä työtä. Mitä työryhmä sitten oikein tekee? Työryhmän tärkein tehtävä on arvioida puoluevaltuustossa hyväksyttävien ohjelmien sukupuoli-, yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeusvaikutuksia. Tarvittaessa ehdotamme muutoksia teksteihin, jotta ne olisivat aidosti inklusiivisia ja oikeudenmukaisia. Lisäksi voimme järjestää keskustelutilaisuuksia, työpajoja, antaa asiantuntijatukea poliitikoille ja tuottaa taustapapereita, eli kaikkea sitä, mikä tukee Vihreiden arvoja ja päätöksentekoa. Mitä yhdenvertaisuusohjelman linjaukset tarkoittavat käytännössä? Yhdenvertaisuusohjelman ytimessä on seuraava a...

Miksi kävely lähimetsässä tekee meille niin hyvää? Tänään metsässä kulkiessani pysähdyin ihailemaan ja kutittelemaan puiden naavapartoja. Naava (Usnea spp.) on jäkälä, joka on erityisen herkkä ilmansaasteille. Se kertoo paljon metsän tilasta. Sitä kasvaa vain puhtaassa ilmassa, joten täällä Akaassa kannattaa suosiolla hengitellä syvään! (Vihreät, 2021).  Metsä humajaa, humajaa hiljaa, kuin vanha satu, kuin unelma. -Hellaakoski 1928 Metsässä puut puhuvat toisilleen, minä kuuntelen ja opin hiljaisuutta. -Saarikoski 1958 Suomalainen metsä on elävä ekosysteemi, kulttuurisen muistimme kehto, kaikille alati avoin terapeuttinen tila. Täällä Akaassa, Pirkanmaan sydämessä, lähimetsät ovat osa arkisia touhujamme, mutta niiden merkitys ulottuu kuitenkin paljon arkilenkkejä syvemmälle. Lähimetsämme vaikuttavat terveyteemme, ylläpitävät lajien monimuotoisuutta ja kantavat esihistoriallisia kerrostumia, jotka kuiskaavat meille tarinaa tuhansien vuosien takaa. Metsä on suomalaisen kirkko, sen häm...

Rakkaudellista ja turvallista syksyä kaikille!  Tilasin juuri itsellenikin kauan haikailemani sateenkaarevan avainnauhan.  Tilaa omasi tästä: https://seta.fi/tue/avainnauha/ Niinkuin jokaisen pride-tapahtuman, myös näiden pienempien symboleiden kantaminen muistuttaa kaikkia vastaantulijoitani siitä, että jokainen ihminen erityispiirteineen on minulle yhtä arvokas ja tunnen vahvaa vastuuntuntoa siitä, että ketään ei jätetä yksin huolineen.  Kesäkuu ei siis todellakaan ole ainoa sateenkaarevan juhlan kuukausi. On suurin iloni juhlia elämää ja rakkautta sen kaikissa sävyissä ympäri vuoden ja taistella kaikenlaista sortoa vastaan, kunnes saappaani nurkkaan potkaisen.  Sinullakin rakas lukijani on käsissäsi yksi tehokkaimmista keinoista vihapuheen ja haitallisen retoriikan torjumiseksi: vastapuhe.  Se koostuu sarjasta mikrointerventioita , pieniä mutta merkittäviä tekoja, joilla voit pysäyttää väärän tiedon, syrjinnän ja vihapuheen leviämisen. Mikrointerventiot voiva...