Siirry pääsisältöön

Naavapartoja ja lähimetsän taikaa

Miksi kävely lähimetsässä tekee meille niin hyvää?

Tänään metsässä kulkiessani pysähdyin ihailemaan ja kutittelemaan puiden naavapartoja. Naava (Usnea spp.) on jäkälä, joka on erityisen herkkä ilmansaasteille. Se kertoo paljon metsän tilasta. Sitä kasvaa vain puhtaassa ilmassa, joten täällä Akaassa kannattaa suosiolla hengitellä syvään! (Vihreät, 2021). 



Metsä humajaa,

humajaa hiljaa,

kuin vanha satu,

kuin unelma.


-Hellaakoski 1928





Metsässä puut puhuvat toisilleen,


minä kuuntelen ja opin hiljaisuutta.


-Saarikoski 1958


Suomalainen metsä on elävä ekosysteemi, kulttuurisen muistimme kehto, kaikille alati avoin terapeuttinen tila. Täällä Akaassa, Pirkanmaan sydämessä, lähimetsät ovat osa arkisia touhujamme, mutta niiden merkitys ulottuu kuitenkin paljon arkilenkkejä syvemmälle. Lähimetsämme vaikuttavat terveyteemme, ylläpitävät lajien monimuotoisuutta ja kantavat esihistoriallisia kerrostumia, jotka kuiskaavat meille tarinaa tuhansien vuosien takaa.


Metsä on suomalaisen kirkko,

sen hämärässä soi hiljainen rukous.

-Leino 1903



Pääsy lähiluontoon vähentää mielen kuormaa, suojaa masennukselta ja kohottaa mielialaa (Tyrväinen et al., 2024; Täubel, 2024).  Luontoaltistus ja kädet saveen- tyylinen konkreettinen kontakti maaperän mikrobeihin vahvistaa immuunijärjestelmää ja ehkäisee mm. astmaa ja allergioita (Halonen et al., 2024). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan luontoympäristöjen terveyshyötyjen taloudellinen potentiaali Suomessa voi olla jopa miljardeja euroja vuodessa (THL, 2024).



Metsän sydän sykkii hitaasti,

mutta jokainen lyönti kantaa vuosisatojen muistoa.

-Mikama, 2021




Täällä Akaan seudulla on löydetty merkkejä kivikautisesta asutuksesta, ja metsät ovat olleet elinehto muinaisille ihmisille. Ne tarjosivat riistaa, suojaa ja pyhiä paikkoja. Metsä oli osa tarustoa, legendoja ja maailmankuvaa. Kalevalainen perinne ja suomalainen mytologia kuvaavat metsän haltijoita, kuten Tapioa ja Mielikkiä, jotka hallitsivat metsän antimia.




Metsä on muuttunut esimerkiksi hakkuiden, ilmastonmuutoksen ja kaupungistuminen myötä. Silti lähimetsät Akaassa tarjoavat edelleen paikan rauhoittumiselle, liikkumiselle ja yhteydelle luontoon ja äiti Maahan. Metsän siimeksessä voit hetkittäin siirtyä kuin aikakapseliin, jossa nykyhetki kohtaa menneisyyden. Saat olla yhtä alkuvoimaa niin menneiden, kuin tulevienkin sukupolvien kanssa. 



Metsässä ei kysellä, ei vastata,

siellä vain ollaan, niin kuin olla pitää.


Nämä Eino Leinon säkeet kiteyttävät metsän hiljaisen viisauden. Metsä ei vaadi, se antaa tilaa hengittää, aikaa ajatella ja mahdollisuuden olla hetken osana jotakin suurempaa.





Lähteet 


• Halonen, J. I., Täubel, M., Tyrväinen, L., Pasanen, T., & Sinkkonen, A. (2024). Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/luontoympariston-terveysvaikutukset-ja-niiden-taloudellinen-merkitys/

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2024). Selvitys: Luontoympäristöt voivat tarjota jopa satojen miljoonien eurojen hyödyn kansantautien torjunnassa. https://thl.fi/-/selvitys-luontoymparistot-voivat-tarjota-jopa-satojen-miljoonien-eurojen-hyodyn-kansantautien-torjunnassa

• Sinkkonen, A., Täubel, M., & Haahtela, T. (2023). Microbial biodiversity in nature and its link to human health. Journal of Environmental Microbiology, 25(4), 112–125.

• Tyrväinen, L., Neuvonen, M., & Korpela, K. (2022). Luonnon vaikutus mielenterveyteen: Katsaus pohjoismaiseen tutkimukseen. Scandinavian Journal of Public Health, 50(2), 145–158.






Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Villistä vallasta joulurauhaan

Villistä vallasta joulurauhaan “Missä on rakkautta, siellä ei ole vallanhalua; ja missä on vallanhalua, siellä ei ole rakkautta.” — C. G. Jung Vallan vaikutuksia on tutkittu sosiaalipsykologiassa, neurotieteessä ja käyttäytymistieteissä jo vuosikymmeniä. Yksi löydös toistuu kuitenkin yli tieteenalojen: valta tunnetusti muuttaa ihmisen tapaa havainnoida maailmaa. Valta itsessään ei ole sieluamme turmelevaa voima, mutta hermoston prioriteetteja se kyllä muokkaa. Neurotieteilijät kertovat, että valta vähentää aivojen peilisolujärjestelmän aktivaatiota. Se siis passivoi juuri sitä hermoverkkoa, jonka avulla tunnistamme toisen tunteet ja keholliset vihjeet, asennot, äänenpainot ja sanattamankin ilmaisun. Sosiaalipsykologi Dacher Keltner kuvaa tätä ilmiötä näkökulman kaventumiseksi.suom.putkinäkö. Valta lisää hienosti toimijuutta ja rohkeutta, mutta varjopuolena se heikentää kykyä asettua toisen asemaan. Filosofi Hannah Arendt kirjoittaa osuvasti, että vallan väärinkäytön alku ei ole ollenka...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Cokis-mainosparatiisi ja kapitalismin helvetti

Cokis-mainoksessa aurinko paistaa, rantaelämän ruskeiksi paahtamat supermallit nojailevat punaisen Porschen kylkeen ja hymyilevät hohtavan valkeilla hampaillaan. He elävät saavuttamatonta paratiisiutopiaa, josta sinäkin, talven riuduttama suomalainen, varmasti haluat osasi. Tunnelma on niin kuuma, että nyt tarvitaan viilennystä: palmut huojuvat persikkaista taivasta vasten, söpö poika iskee sinulle silmää ja napsauttaa auki purkin viileää, kuohuvaa Coca-Colaa. Enjoy! Mutta kun kamera sammuu, paratiisi katoaa. Älä mene. Älä jätä minua tähän mustaan tyhjyyteeeeen!  haluaisit huutaa, mutta et jaksa. Näit, koit, ehkä voititkin, mut silti tuntuu ontolta. Miksiköhän? Hedonismin kulttuuri – kaikki on täällä kaupan, jopa sinä! Kapitalistisessa ajassamme vallitsee hedonismin kulttuuri. Kaikki on kaupan. Tavarahysterian lisäksi, hänelle, jolla on jo kaikkea on tarjolla terapioita, henkisyysvalmennusta ja life coatchingia ihan joka makuun, tyyliin ja kengänkokoon sopivasti. Brändää itsesi. O...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Akaa Pride ja sateenkaarimessu -pitkä taival kohti rakkautta, näkyvyyttä ja yhteistä kirkkoa

Viime viikko oli minulle yhtä aikaa kaunis ja kuumeinen, kirjaimellisesti. Flunssan keskellä juhlin täällä Viialan kodissani sydän täynnä iloa, sillä Akaa Pride pääsee vihdoin tekemään yhteistyötä seurakunnan kanssa ja järjestämään sateenkaarimessun torijuhlan yhteydessä 11.7. Tämä on sellainen hetki, jota on odotettu kovin hartaasti ja pitkään. Taistelu on ollut myrskyisää, vastustus näkyvää ja äänekästä, mutta suunta on siis viimein muuttumassa. Akaassa on vuosia käyty kamppailua siitä, onko sateenkaariväellä oikeus Jumalaan, uskoon, läsnäoloon ja näkyvyyteen kirkossa. Moni meistä sateenkaarevista tietää, miltä tuntuu seistä kirkon ovella matkalla vaikkapa kummilapsensa konfirmaatioon ja miettiä, onko sisään astuminen ylipäätään turvallista. Onko Jumalan rakkaus todella kaikkia varten, myös meitä? Varsinkin, kun osa maamme kärkipoliitikoista ja kirkkoväestä on saarnannut enimmät elämämme päivät varsin kovaäänisesti, ettei näin ole.               ...
Lähetä kommentti
Lue lisää