Puolet parempaa- aloite ja ensimmäinen puheeni kunnanvaltuustossa

Ensimmäinen puheeni

Pidin tänään 24.9.-25 Akaan valtuustossa puheen ja jätin meiltä vihreiltä Puolet parempaa- aloitteen apunani 6-vuotiaalta Evertiltä lainaan saamani taikasauva.  Evert vannoi, että se olisi tehnyt papparaisista viisaampia, mutta taidan pitkittää Evertin lainaa ainakin tämän ensimmäisen paikallispoliitikkovuoteni loppuun asti.

                                              Fiilikseni valtuustokabareeta seuratessa.

Perussuomalaiset nimittäin epäilivät erektionsa lopahtavan kasvisproteiinia nautittuaan ja lantakärpästen kuolevan sukupuuttoon.  KD:n edustaja puolestaan kertoi hartauskynttiläänsä heiluttaen punaisen lihan olevan juurikin terveellistä ja että naimisiinkin kannattaisi kaikkien mennä ja lapsia tehdä. Tämän jälkeen järjesti C. Kirkille pappiskohtauksen, josta ovat jo uutisoineet useammatkin mediat. Seuraavasta linkistä saat lisätietoa aiheesta:

  https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000011523443.html

Valtuustossa puhua saa vain omalla puheenvuorollaan puhujanpöntössä, joten en saanut sanottua, että naimisissa olen toki ollut jo iät ajat ja lapsia en voi saada, liika punaisen lihan käyttö on tunnetusti myös yksi suurista kansanterveydellisistä haasteistamme. 

Seuraavaa aloitettani saatte vapaasti hyödyntää ja edelleen kehittää muutkin, jotka aiheesta haluatte tehdä nostoja. Lähdeluettelo löytyy alta.

Valtuustoaloitteeni eläinperäisten tuotteiden kulutuksen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä

Ilmastokriisi ja luontokato ovat suurimpia uhkia ihmisten hyvinvoinnille ja ympäristölle. Akaan kaupunki on sitoutunut tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä osana HINKU-verkostoa (Hiilineutraali kunta). Kaupunki on mukana Etelä-Pirkanmaan kuntien yhteisessä ilmasto-ohjelmassa ja resurssiviisauden tiekartassa, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä (Akaan kaupunki, 2025).

Yksi merkittävimmistä ilmastopäästöjen aiheuttajista on ruoantuotanto. Ilmastopäästöjen lisäksi ruoantuotannolla on vaikutuksia luontokatoon, eläinten hyvinvointiin sekä vesistöjen rehevöitymiseen. Kaikkia näitä vaikutuksia, voidaan pienentää puolittamalla eläinperäisten tuotteiden osuus kaupungin julkisissa hankinnoissa.

Jyväskylän yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan suurin luontojalanjälki syntyy elintarvikehankinnoista ja tästä luontojalanjäljestä yli 60 prosenttia syntyy eläinperäisistä tuotteista (Salo et al., 2023). Jalanjälkeä voi pienentää vaihtamalla liha- ja maitotuotteita kasvispohjaisiin tuotteisiin.

Kasvispohjaisempi ruokavalio on parempi niin ilmastolle, eläimille, luonnolle kuin vesistöille. Lisäksi kasvispainotteisempi ruokavalio edistää tutkitusti terveyttä. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan suomalaiset päiväkotilapset syövät yli viisi kertaa enemmän punaista lihaa kuin olisi terveydelle ja maapallon kantokyvylle hyväksi (Hirvonen et al., 2024). Suomalaisista miehistä taas peräti neljä viidestä syö liikaa punaista lihaa suomalaisiin ravitsemussuosituksiin verrattuna. Korvaamalla eläinperäisiä tuotteita kotimaisilla kasviproteiinituotteilla edistetään myös kestävää kotimaista maataloustuotantoa.

Säästöpotentiaali Akaassa

Akaa voisi säästää 89 574,07 euroa vuodessa puolittamalla eläinperäisten tuotteiden määrän julkisissa ruokapalveluissa. Laskelma perustuu Tilastokeskuksen väestödataan (16 405 asukasta) ja julkisessa ruokailussa käytettyjen proteiinien tukkuhintoihin (Ruokailo, 2025).

Proteiinityyppi    Tukkuhinta (€/kg)    

Prosessoitu liha 6,96    

Punainen liha     14,83    

Valkoinen liha 15,47    

Kasviproteiini    5,00    

Prosessoimattomat kasviproteiinituotteet, kuten soijarouhe ovat keskimäärin edullisempia kuin eläinperäiset tuotteet. Julkisessa ruokailussa käytetyt vegaaniset ja lakto-ovovegetaariset(eli muna-ja maitotuotteita sisältävät) pääruoat perustuvat usein edullisiin raaka-aineisiin, kuten palkokasveihin ja viljoihin (Ruokailo, 2025; Sydänliitto, 2021).

Vaikutukset maatalouteen

Lihankulutuksen vähentäminen ei tarkoita maatalouden alasajoa, vaan sen uudistamista. Kotimaisen kasviproteiinituotannon lisääminen parantaa ruoantuotannon omavaraisuutta, sillä lihantuotanto on riippuvaista ulkomaisista rehuista – esimerkiksi täydennysvalkuaisrehusta 70 % tuodaan ulkomailta (Jansik et al., 2024).

Luonnonvarakeskuksen mukaan kasviproteiinin omavaraisuusaste voidaan nostaa nykyisestä 29 prosentista jopa 98 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä, jos viljelyalaa ja prosessointia kehitetään (Jansik et al., 2024). Palkokasvien viljely parantaa myös maaperän laatua ja tukee ilmastokestävää maataloutta.

Ehdotus

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Akaan kaupunki asettaa tavoitteeksi eläinperäisten tuotteiden kulutuksen ja hankintojen puolituksen vuoteen 2030 mennessä, siten että tavoitteen toteutumista myös seurataan. Näin edistetään kuntalaisten terveyttä ja ehkäistään luontokatoa, ilmastonmuutosta sekä vesistöjen rehevöitymistä – samalla säästäen kuntataloudessa merkittäviä summia.

Lähteet 

• Akaan kaupunki. (2025). Ilmastotyö ja HINKU-verkosto. https://akaa.fi/meidan-akaa/aikaa-elaa/ilmastotyo/

• Hirvonen, H., et al. (2024). Planetaarinen ruokavalio ja suomalaiset

lapset. Helsingin yliopisto.

• Jansik, C., Karikallio, H., Kotilainen, T., Känkänen, H., Pihlanto, A., Rokka, S., & Vahvaselkä, M. (2024). Kasviproteiini kasvun tiellä: Tiekartta ruoan korkeampaan kasviproteiiniomavaraisuuteen. Luonnonvarakeskus.

• Ruokailo. (2025). Kasvisruoka kannattaa 2025. https://vegela.fi/kasvisruoka-kannattaa-2025/

• Salo, M., et al. (2023). Luontojalanjälki Tampereen kaupungin toiminnoissa. Jyväskylän yliopisto.

• Sydänliitto. (2021). Kasvisruokaa edullisesti. https://sydan.fi/fakta/kasvisruokaa-edullisesti/